Syödään yhdessä

Paistinkääntäjien toiminnan arvoina ovat ruoantekijöiden ja laadukkaiden raaka-aineiden arvostus, hyvät pöytätavat sekä ravintola-alan ammattilaisten ja ruokaharrastajien yhteistyö. Paistinkääntäjiksi hakeutuneet ja järjestöön hyväksytyt jäsenet edustavat varmasti sitä kansanosaa, joille ruoan, yhdessäolon ja hyvien ruokatapojen kunnioittaminen on itsestäänselvyys. Valitettavasti kansallisella tasolla ruokaan ja ruokailuun liittyvät perusasiat ja vuosisatojen perinteet ovat menettäneet merkitystään.

Elämäntyyli on muuttunut kiireiseksi ja ihmisistä on tullut itsekkäämpiä sekä itsenäisempiä. Perheen harrastukset sanelevat illan rytmin. Enää ei ole itsestään selvää, että perhe kokoontuu yhteisen ruokapöydän ääreen klo 17, syö päivän toisen pääaterian ja keskustelee kuluneen päivän tapahtumista. Ruokailusta on tullut enemmän välipalatyyppistä napostelua ja selkeä viiden aterian ruokarytmi on katoamassa. Moni varmasti ajattelee, että näin on ja niin sen kuuluukin olla. Emme elä enää agraariyhteiskunnassa, vaan digitalisoidussa nykyajassa. Mitä haittaa edellä kuvatusta muutoksesta voi olla?

Väitän, että muutos on aiheuttanut haittaa ja vahinkoa, jotka näkyvät monin tavoin elämässämme ja johon törmään yhä enemmän myös työssäni lasten ja nuorten parissa. Maanantainälkä ja perjantaitankkaus ovat jo tunnettuja käsitteitä. Maanantaina on selkeästi nähtävissä oppilaiden nälkäisyys, sillä koululaisille ei välttämättä valmisteta ja tarjota aterioita viikonloppuna. Samat oppilaat tankkaavat perjantaina koulussa vatsansa täyteen, koska tietävät, että he saavat todennäköisesti seuraavan lämpimän aterian vasta maanantaina koulussa.

Myös moni perinteinen suomalainen ruokalaji on lapsille eksoottinen kokemus, sillä heille ei ole koskaan tarjottu niitä kotona. Päiväkodista ja koulusta onkin muodostunut tärkeä paikka suomalaiseen ruokakulttuuriin tutustuttamisessa ja opettamisessa, kuten myös yhdessä syömiseen, ruokapuheeseen ja hyvien pöytätapojen opettamiseen.

Ylipainoisten osuus väestössä on lisääntynyt. Toki ilmiöön on monia syitä, kuten fyysisen aktiivisuuden vähentyminen luontaisen arkiliikunnan vähennyttyä. Myös runsaasti energiaa sisältävien välipalatyyppisten ruokien syöminen, jotka ovat hiljalleen syrjäyttäneet ja vääristäneet käsityksen normaalista kahden pääaterian, aamu- ja iltapalan sekä välipalan sisältävästä ruokarytmistä.

Edellä kuvattu muutos on valtava ja melkeinpä mahdoton asia enää muuttaa. Uskon silti pieniin ihmeisiin ja siihen, että pienistä puroista syntyvät ne isot virratkin. Toisin sanoen me paistinkääntäjät voisimme ottaa missioksemme palauttaa perinteiset arvot, kuten yhdessä syömisen, ruokakulttuurin vaalimisen ja perinteisen ateriarytmin. Voimme aloittaa muutoksen omasta lähipiiristä, työpaikoilla ja missä ikinä vaikutammekaan. Voimme omalla esimerkillä antaa hyvän mallin, joka säteilee pikkuhiljaa laajemmalle alalle ja saa aikaan myönteisiä muutoksia sekä ihmisten fyysiselle, mutta myös psyykkiselle hyvinvoinnille!

Elina Särmälä

kirstun vartija ja ravitsemustantta

LUKIJOILTA

HYVÄ KIRJOITUS RAVITSEMUSTANTTA.

Allekirjoitan ajatuksesi 100%. Kavoin joitakin vuosia sitten johonkin esitelmääni taustatietoja. Tässä lisää vetää myllyyn:

THL:n tutkimus vuodela 2013

- 56 prosenttia yläkoulu- ja lukioikäisistä nuorista ei syö aamiaista ja lounasta joka arkipäivä

- Nuoret saavat lähes puolet päivän energiasta sokeripitoisista välipaloista.

- Epäsäännöllinen ruokailurytmi lähtee kotoa: aamiaisen tai lounaan väliin jättävät nuoret syövät myös muita harvemmin iltaisin yhdessä perheen kanssa

Joensuun Kiihtelysvaaran koulun kotitalousopettaja Heli Liukka Ylen haasttattelussa:

-”On seiskaluokkalaisia, jotka eivät tunne tavallisimpia kasviksia”

-”Moni on kertonut, ettei kotona istuta alas syömään, vaan ruoka hotkaistaan lennosta.”

-”Osan kotona ei edes ole raaka-aineita, mistä valmistaa ruokaa, vaan kaikki ateriat syödään valmisruokina”

-”Moni lapsi ei tiedä, miltä esimerkiksi paprika näyttää raakana ja kokonaisena.”

-”Moni on sanonut, että kotona syödään valmisruuatkin kylmänä ja nuudelit raakana paketista.”

Vasabladet 29.1.2014

Det är vanligt att man inte äter en enda gemensam maltid i de finlänska hemmen på vardagarna. Av eleverna i klas 8-9 är 55 procent,i gymnasiet 59 procent och i yrkeskolorna 63 procent som inte äter tillsammas med familjen.

Eikä Englannissa mene sen paremmin.

Almost a third of UK primary pupils think cheese is made from plants and a quarter think fish fingers come from chicken or pigs, suggests a survey.

Source: British Nutrition Foundation

Where do milk, eggs and bacon come from? One in three youths don't know!

Fewer than half of young UK adults know butter comes from a dairy cow and a third do not know eggs come from hens, according to a survey.

Lähde: The Telegrapg 12.6.2014, (Linking Environment and Farming Survey

Teksti: Juha Pöllänen