Robottiravintola

JÄSENPALSTA

Juha Pöllänen

ROBOTTIRAVINTOLA

Kansainvälinen robotiikan konferenssi IROS (International Conference on Intelligent Robots and Systems) pidetiin ensimmäistä kertaa Euroopassa, Madridissa lokakuun alussa. Tapahtumassa oli esillä alan tutkijat, tutkimuslaitokset, yliopistot ja tietenkin teknologiatoimittajat. Esillä eivät olleet varsinaiset teollisuusrobotit, vaan tilaisuus keskittyi palvelurobotteihin ja tekoälyyn.

Osallistuin ensimmäistä kertaa tällaiseen tilaisuuteen. Yleisvaikutelmani oli hämmästys kuinka edistyksellistä ja monenlaista tutkimusta ja teknolgian kehitystä alalla tapahtuu. Näytteillä oli jos jonkinlaista palvelurobottia, konenäköä, äänen tunnistusta, itsenäisesti toimivia kulkuneuvoja, jopa älykkäityä droneja. Kehitys on ollut viime vuosina todella nopeaa.

Ei ihan vielä

Kun asiaan perehtyi tarkemmin, huomasi, ettei kaikki ole kuitenkaan vielä ihan niin ruusuista ja auvoista  kuin demoissa kuvataan. Paljon on tarjolla yksittäiseen tehtävään tarkoitettuja teknisiä apuneuvoja ja älykkäitä, oppivia ohjelmistoja, mutta arkipäivän käytäntöön sopivia, kustannuksiltaan hankintakelpoisia tuotteita saamme vielä odottaa.

 On robotteja, jotka auttavat liikuntakyvyttömiä kuntoutumaan, mutta ulkoista kehoon asennettavaa liikerobottia, jonka avulla liikkumisrajoitteinen ihminen voisi liikkua, vapaasti saamme vielä odottaa. Itsenäisesti kulkeva, yksittäistä tehtävää hoitava robotti osaa pysähtyä esteen sattuessa kohdalleen, mutta ihmisvilinässä se joutuu jatkuvasti pysähtelemään ja laskelmaan uudelleen mihin suuntaan tulisi liikkua, vain pysähtyäkseen uudelleen seuraavaan ihmiseen. Robotti ei osaa ennakoida ihmisten liikkumista ruuhkissa.

Robotteja on myös inhimillistetty. Tarjolla on jo ihmiskasvoisia robotteja, joiden keinoteknoinen iho myötäilee ihmismäisiä ilmeitä, ja jotka osaavat tulkita sille puhuvan ihmisen ilmeitä. Japanissa on tiskin takana palvelurobotteja, joita asiakkaat ovat erehtyneet luulemaan ihmisiksi.

Robotti keittiössä

Onko meillä siis odotettavissa myös robottitarjoilijoita ja -kokkeja. Robotti osaa kyllä tarttua viinipulloon, avata sen ja jopa kaataa lasiin. Kömpelösti , hitaasti ja epävarmasti, mutta osaa. Se osaa myös kertoa viinistä, niin kuin sille on opetettu – ehkä jopa vastata joihinkin kysymyksiin, jos tunnistaa asiakkaan ääntämyksen.  Kun  kömpelösti toimivan tarjoilarobotin hintalappu on useita satojatuhansia, en usko, että tarjoilijan ammatti on ihan lähiaikoina uhattuna.

Robotti osaa myös ottaa pihvin laatikosta, pistää sen parillalle, mitata sen sisälämpötilan, kääntää pihvin ja ottaa sen pois oikeaan aikaan. Se osaa myös ottaa muut valmiit työtarpeet ja asettaa ne lautaselle oikeaan paikkaan. Esillepano ei nyt ole kovin kaunista, mutta kuitenkin. Laitevalmistajat itse arvioivat, että kymmenen vuoden sisällä tulee käyttökelpoisia robotteja, joiden avulla keittiötoiminta voidaan hyvin pitkälle automatisoida. Elintarviketeollisuudessa on paljon robotteja, jotka huolehtivat tavaroiden kuljettamisesta, elintarvikkeiden esivalmistelusta, lämpötilakontrollista, jäähdyttämisestä ja pakkaamisesta. On myös keittiötilojen siivomiseen tarkoitettuja robotteja. Seuraava askel lienee sitten robottien tulo ravintolan keittiöihin?

Robotit tulevat varmasti hoitamaan yhä suurempaa osaa myös arkipäivän tehtävistämme. Ne hoitavat, huoltavat ja ehkä huolehtivat huvittamisestakin. Suurena esteenä on vielä teknologian kalleus sekä robottien vaatima tilasuunnittelu.

Kuten olemme havainneet, teknolgialla on taipumus halventua. Jos uusi teknologia tekee asiat paremmin, luotettavammin ja edullisemmmin kuin nykyinen tapa, niin se tunkeutuu meidän arkipäiväämme. Eri asia on sitten, haluammeko robotin kokkaavan ja tarjoilevan meille. Tuleeko nykyisen kaltaisesta ravintolasta tulevaisuudessa erikoisuus – museokohde?

Juha Pöllänen

Bailli de Carelie Commandeur Honoraire