Kesäperuna

Juha Pöllänen

Kohta sitä taas saa. Minulle kesä alkaa, kun saa torilta paikallisesti kasvatettua, juuri maasta nostettua sikliä. Hymyille miedossa suolavedessä tillin kanssa kypsäksi, tuoretta tilliä ja voita. Ei muuta. Ehkä seuraavalla kerralla sitten suolakalan kanssa.  Tätä on kesä.

Peruna on suomalaisille tärkeä. Käännytystyötä tarvittiin kuitenkin aika lailla, ennenkuin suomalaiset hyväksyivät perunan lantun ja nauriin ohelle. Asikkalan kappalainen, "perunapappi" Axell Laurell  ja  muut Suomen papit ryhtyivät valistamaan kansaa, mutta perunan viljely yleistyi vasta 1800-luvun loppupuolella, vaikka laji kantatui Suomeen Ruotsista jo 1730-luvulla.

Perunan kulutus kääntyi laskuun 1990-luvulla, mutta nyt kulutuksessa näkyy jo hienoista kasvua. K-ryhmä raportoi vuonna 2020 kuuden prosentin kasvua kilomäärissä. Tähän on saattanut vaikuttaa korona, joka on lisännyt ruoanvalmistusta kotona.

Helsingin Sanomissa (HS 28.4.2021) oli mainio artikkeli, jossa asiantuntijat kertoivat minkälainen raaka-aine peruna on.

Peruna on terveyden kannalta neutraalia ruokaa 

Perunaan ei liity erityisiä terveyshyötyjä, mutta ei toisaalta haittojakaan. Jos  peruna syödään keitettynä tai uuniperunana, se on ruoka-aineena terveydelle neutraalia. Ranskalaiset perunat voivat lisätä diabetesriskiä ja rasvan myötä tulee myös ylimääräisiä kaloreja.

Peruna on erinomainen kaliumin lähde

Keitetyssä perunassa on vähän C-vitamia (5,5 mg/100g). Kaliumia sen sijaan on saman verran kuin hyvänä kaliumlähteenä pidetyssä banaanissa. Kaliumin saan­ti on tärkeää muun muassa verenpaineen säätelyn kannalta, sillä kalium toimii elimistössä verenpainetta nostavan natriumin vastavaikuttajana.

Perunassa on vähemmän kaloreita kuin riisissä ja pastassa

Tutussa lautasmallissa peruna kuuluu samaan lohkoon kuin hiilihydraattilisukkeet, kuten riisi ja pasta. Jotkut karttavat perunaa luullen, että siinä on paljon hiilihydraatteja. Tosiasiassa perunassa on hiilihydraatteja vähemmän  kuin samassa määrässä keitettyä vaaleaa riisiä tai pastaa, samoin kaloreita. Sen sijaan täysjyväiset riisit ja pastat päihittävät perunan kuidun määrässä

Resistentti tärkkelys toimii kuidun tapaan

Vaikka perunan kuitupitoisuus on muuten melko vaatimaton, sen kuitumäärää nostaa resistentti tärkkelys, jota muodostuu perunaan ruoanvalmistuksen aikana. Oleellista on, miten perunaruoka valmistetaan. ”Resistenttiä tärkkelystä muodostuu esimerkiksi silloin, kun keitetty peruna jäähdytetään tai pakasteperuna lämmitetään ruoaksi”, kertoo ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen Hesarin arkittelissa. Resistentti tärkkelys nostaa perunan kuitupitoisuudessa samalle tasolle tumman makaronin, täysjyväriisin ja täysjyväviljojen kanssa.

Kasvukausi vaikuttaa ravintosisältöön

Suomessa viljellään lähes sataa eri perunalajiketta 34 000 hehtaarilla. Keskisato on Ruokatieto yhdistyksen mukaan noin 20 000 kg hehtaarilta, mutta parhaimmat tuottajat pääsevät jopa 40 000 kg hehtaarisaantoon. Viljellyin lakike on Melody, jota ruoka- ja einesteollisuus pääasiassa käyttää. Kesän kasvuolosuhteet vaikuttavat perunan ravintosisältöön enemmän kuin lajike. Ravintosisältöön vaikuttaa myös sen nostoaika ja varastointi, joka vielä muuttaa perunan ravintosisältöä.

Perunalla on pieni hiilijalanjälki

Ruoantuotanto ja -kulutus aiheuttavat reilun viidenneksen kulutuksen ilmastovaikutuksista. Hesarin artikkelissa erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri Luonnonvarakeskuksesta kertoo, että perunan kasvattamisen hiilijalanjälki on hyvin pieni riisiin ja pastaan verrattuna.

Kotimainen peruna on siis oivallinen tuote niin maultaan, terveysvaikutuksiltaan kuin ilmaston kannalta. Nautitaan siis hyvällä mielellä koko kesä uusista suomalaisista perunoista.