Jotain hyvää pandemiasta

Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa kotitalouksien ruokahävikki on vuosittain arviolta 120 – 160 miljoonaa kiloa, 20 – 25 kiloa henkilöä kohden. Kokonaisuudessaan ruokaketjussa hävikkiä syntyy lähes nelinkertainen määrä.

Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa. Kotitalouksien ostamasta ruoasta arviolta kuusi prosenttia päätyy roskiin.

Kuluttajaliiton pandemian aikana teettämän kuluttajaselvityksen mukaan 26 % vastaajista sanoo kotitalouden ruokahävikin vähentyneen koronatilanteen aikana. Vain harva oli sitä mieltä, että hävikki oli kasvanut koronan aiheuttaman tilanteen aikana.

Luonnovarakeskuksen mukaan kotitalouksien ruokahävikki johtuu useimmiten suunnittelemattomuudesta, arjen muutoksista sekä keittiötaitojen ja viitseliäisyyden heikkenemisestä. Tähteitä ei hyödynnetä ja parasta ennen -elintarvikkeita käsitellään usein kuin viimeisen käyttöpäivän tuotteita.

Koronan vuoksi perheet ovat viettäneet enemmän aikaa yhdessä kotona, mistä syystä tarve säännölliselle ruokailulle on vahvistunut. Samalla ruokahävikki on pienentynyt ja perheet ovat oppineet hyödyntymään edellisten päivien tähteitä paremmin.

Ruoka-aiheisia juttuja julkaisevat lehdet ja somesivustot ovat säännöllisesti kertoneet hyvistä tavoista käyttää hyväksi edellisten päivien tähteitä. Myöskään ohjeista perheen ruokailun taloudelliseen ja monipuoliseen suunniteluun ei ole ollut pulaa – niitä löytyy netistä enemmän kuin runsaasti.

Mistä sitten kiikastaa, että ruokaa menee edelleen roskiin niin paljon?

Perhekoot ovat vuosien saatossa pienentyneet, Tilastokeskuksen mukaan yksinasuvia oli vuonna 2018 lähes 1,2 miljoonaa eli 44 prosenttia kaikista asuntokunnista. Asuntokunnan keskikoko painui vuonna 2018 ensimmäistä kertaa alle kahden ollen 1,99.

Elintarviketeollisuus on pahassa ristiaallokossa. Yksinasuvat kaipaisivat pienenpiä pakkauskokoja, mutta kustannustehokkuus vaatisi pakkausten kasvattamista. Yksittäispakattuja valmisruokia ja eineksiä on kyllä tarjolla kalliiseen hintaan, mutta vaikka neljänneskilon jauhelihapakkausta ei joka kaupasta löydy. Ruokaa itse laittavan yksinäisen ihmisen on oltava tarkka ja oivaltava ruokahankinnoissaan ja ruoanlaitossaan, jottei joudu heittämään ylimäääräistä ruokaa hukkaan.

Ehkä tästä pandemiamasta on se hyöty, että niin perheet kuin yhden hengen taloudet opettelevat ja viitsivät laittaa hyvää, monipuolista kotiruokaa ja hyödyntämään hakkimansa raaka-aineet ilman suuria hävikkejä. Ja jaksavat tehdä näin, myös sen jälkeen, kun pandemia on ohi.

Juha Pöllänen