Epätieteelinen näkemys viinin terveysvaikutuksista (osa I)

Juha Pöllänen                        Tammikuu 2021

Epätietellinen näkemys viinin terveysvaikutuksista (osa I)

Aina silloin tällöin lueskellessani historiaa käsitteleviä teoksia, olen törmännyt viiniin. Oikeastaan, viinin törmään historian kirjoissa aika usein. Olen siis pistänyt talteen tekemiäni havaintoja ja  koostanut niistä seuraavan hyvin epätieteellisen näkemyksen historillisten teosten ja henkilöiden käsityksistä viinin terveysvaikutuksista.

"Pyhä juoma"

Viiniä on kautta historian pidetty ”pyhänä juomana”, elämän vetenä: ”eau de vie”. Sillä on ollut sekä seremoniallinen että sakramenttilinen merkitys, kuten kristinuskon ehtoolisena nautittuna. Jesuksen veri – ikuisen elämän symboli.

Raamattu onkin ehtymätön tiedon lähde aiheeseen kuin aiheeseen. ”Olut sopii onnettomalle, viini sille, jonka mieli on katkera; juodessaan hän unohtaa kurjuutensa eikä mieti murheitaan”( Sananlaskut 31:6) ”Viini on ihmiselle kuin elämä, jos sitä juo kohtuudella. Mikä on elämä sille, jolta viini puuttuu? Sehän on luotu ihmiselle iloksi. Sydämen riemu ja ilmoinen mieli tulee viinistä, kun sitä juodaan oikeaan aikaan ja sopivassa määrässä” (Siirakin kirja 31:27-31). ”Älä enää juo pelkkää vettä vaan käytä vatsasi ja toistuvien vaivojesi takia hieman viiniäkin” (Paavalin kirje Timoteukselle 1 Tim. 5:23)

Verrattomimpia kertomuksia on persialaisessa Talmudissa kerrottu tarina Noa’sta, meille Raamatusta tuttu henkilö. Vapaasti siteerattuna tarina menee seuraavasti.

Nooa oli istuttamassa viiniköynöstä. Tuli Piru paikalle ja rupesi niskaan hengittämään. ”Mitäs täällä tehdään?”. ”Istutan köynöstä”. ”Mitä käyttöä sillä on?” ”Sen hedelmä poimittuna, tuoreena tai kuivattuna on makea ja hyvä, ja puristettu mehu ilahduttaa ihmissydäntä”. ”No tehdään sitten työstä yhdessä”. ”Se olisi mukavaa”. Viiniköynös istutettiin. Piru meni ja haki lampaan, leijonan, apinan ja sian. Hän leikkasi niiden kurkut auki ja vuodatti veren köynöksen juurella ja sanoi: ”Niin käy, kun ihminen syö köynöksen rypäleitä: hän tuntee itsensä ylhäiseksi kuin lammas. Kun hän juo viiniä, hän kuvittelee itsensä leijonaksi. Jos hän tilaisuuden tullen ryyppää liikaa, hän ilmeilee kuin apina, ja jos hän on usein humalassa, ei hän ole kummempi kuin halpa-arvoinen sika”.

Viini lääkkeenä

Viiniä on käytetty lääkeaineena kautta aikojen. Yksi vanhimmista on Mesopotamian Nippurista löydetetty 2230 eaa sumerilaisen parantajan ohje, jonka mukaan viiniin sekoitetaan yrttejä ja näin saadaan yleiskäypää salvaa haavojen hoitoon.  Egyptistä Hearstin ja Eberin papyryksista (1550 eaa) löydetyistä 260 reseptissä 12 käytettiin viiniä mm. mahavaivoihin ja  ulostuslääkkeenä. Sen aikaisen ”Viagran” ohje on seuraava: 5 g akileijan juurta, 5 g akileijan siemeniä, yksi pieni, murskattu helmi, 5 g johannesyrttiä (mäkikuisma). Sekoitetaan viiniin ja nautitaan.

Intia ei ole perinteisesti viinimaa – ainakaan nykyaikana. Ayurveda on perinteinen intialainen terveydenhoitojärjestelmä, johon kuuluu sekä vaivojen ennaltaehkäisyä, että niiden hoitoa. Se juontaa juurensa yli kolmen tuhannen vuoden takaa. Nykytietämyksen mukaan ayurveda on vanhin säilynyt ja yhä käytössä oleva terveydenhoitojärjestelmä.  Ayurveda tarkoittaa ”tietoa elämästä” (ayus ’elämä’, veda ’tieto’).

Ayurvedan mukaan viini on ”jumalainen inkarnaatio nestemäisessä muodossa”. Viini parantaa kehonsisäisten nesteiden luonnollista virtausta, vahvistaa ruumista ja sielua, parantaa unettomuutta, surua ja väsymystä.

Hippokrates (400-300 eaa) oli kotoisin Kosin saarelta. Lääketieteen isäksi Hippokratesta kutsutaan siksi, että hän oli länsimaisen lääketieteen historian standardinäkemyksen mukaan ensimmäinen, joka selitti sairaudet luonnollisilla syillä eikä jumalten ja henkien aiheuttamina. Hippokrateen mukaan alkuaineet olivat tuli, ilma, maa ja vesi sekä niitä vastaavat elämän nesteet: sydämessä syntyvä veri, aivoissa syntyvä ilma, pernassa syntyvä musta sappi ja maksan keltainen sappi. Elämän nesteet syntyvät ruoasta ja elämäntavoilla ja ympäristöllä on vaikutus sairauksien syntyyn, kertoo Hippokrates.

Hipporkrateen mukaan viinin ominaisuuksiin kuuluu lämpö ja kuivuus, eli viini vastasi keltaista sappea, joten se vähentää vastakkaisen elementin eli kylmyyden ja kosteuden vaikutusta  ja lisää ”koleerisuutta” (kiivausluonteisuutta). Viini sopii käytettäväksi toipilasaikana ja vanhuuden vaivoihin.  Viini sopii myös haavanhoitoon, rauhoittava unilääkkeenä sekä diureettina (nesteen poistamiseen). ”Haavojen puhdistamisessa ei pitäisi käyttää muuta kuin viiniä, paitsi jos haava on nivelessä”, opastaa lääketieteen isä.

Jatkuu ensi kuussa