Paistinkääntäjistä artikkeli Maaseudun tulevaisuudessa

Itsenäisyyspäivän aattona 5.12.2014 ilmestyneessä Maaseudun tulevaisuus -lehdessä oli hieno artikkeli Paistinkääntäjistä ja tavoitteistamme.

Katso artikkeli kokonaisuudessaan linkistä tai lue artikkelin sisältö alta. Artikkeli julkaistaan Maaseudun Tulevaisuus -lehden luvalla. 

Paistinkääntäjä pyhittää aterian

Suomessa on liki 2 000 paistinkääntäjää. Ruokaharrastajien ja ammattilaisten yhteisö rantautui tänne 50 vuotta sitten. Tärkeintä on yhä edistää ruokakulttuuria ja syödä hyvin.

Suomen suurin gastronominen järjestö, Paistinkääntäjät, on ehtinyt 50 vuoden ikään. Siinä ajassa toiminnan tavoite ei ole muuttunut mihinkään. Ruoka-alan ammattilaiset ja harrastajat haluavat yhteistuumin kehittää maamme ruoka-, juoma- ja ravintolakulttuuria.

Kotiruoka kunniaan
Paistinkääntäjien tuore puheenjohtaja eli valtavouti Ari Arvonen painottaa, ettei järjestö toimi vain valkoisten pöytäliinojen äärellä. Yhtä tärkeitä ovat perinneruuat ja laadukas kotiruoka.
”Pääasia on, että raaka-aineet ovat aitoja ja alkuperäisiä ja ruoka rakkaudella ja taidolla tehtyä”, kiteyttää järjestön lehdistövastaava Johanna Hornborg-Ojala.
Kaksikko on saapunut Helsinkiläisen hotelli Hilton Strandin aulaan kertomaan järjestön toiminnasta. Paikkavalinta on luonteva, sillä Arvonen on johtanut hotellia Hilton Airportin ohella. Kokemusta hotelli-ja ravintola-alalta on kertynyt liki 40 vuoden ajalta.

Viljelijöitä jäsenenä
Paistinkääntäjät ei ole salaseura, vaan uudet jäsenet otetaan avosylin vastaan. Jäsenkuntaan kuuluu paitsi kokkeja, myös viljelijöitä, opettajia, toimittajia, kauppiaita sekä kirjava joukko ruuasta innostuneita harrastajia.
Harrastajille erityisiä jäsenkriteerejä ei ole. Kiinnostus ja kunnioitus ruokaa ja pöytätapoja kohtaan riittää.
”Emme ole pöhöttyneitä, vanhoja miehiä”, Arvonen naurahtaa ja nostaa käädyt kaulaan kuvausta varten. Kunniamerkeistä pidetään kiinni perinteiden vuoksi. Juhlallisuudella halutaan kunnioittaa lautasen antimia.
Järjestö kosiskelee erityisesti nuoria mukaan toimintaan. Naistenkin osuus on kivunnut yli kolmannekseen.
Paistinkääntäjiä asuu niin kaupungeissa kuin maaseudullakin.
”Juuri yksi sikalanomistaja sai käädyt”, Hornborg-Ojala kertoo.

Oppiretki maatilalle
Hieman yllättäen Suomi on jäsenmäärältään Paistinkääntäjien 80 jäsenmaasta neljänneksi suurin. Pariisin kokouksissa Suomella on usean hengen edustus.ä
Järjestö organisoi joka vuosi nuorten kokkien ja sommelierien kilpailun. Tapahtumia järjestetään myös koululaisille.
”Ruokakulttuurin kehityksen kannalta on tärkeää, että lapsi oppii, miten kala perataan”, Arvonen toteaa.
Järjestön tapahtumissa jäsenet oppivat taitoja toisiltaan ja vierailevat mielenkiintoisissa paikoissa, kuten teurastamolla tai maatilalla. Yhtä lailla tapaamisen teemana voi olla riistaviinien maistelu tai leivän teko juureen.
Tarjonta vaihtelee myös alueellisesti. Paistinkääntäjien Suomi on jaettu 11 voutikuntaan, joista kukin järjestää kuudesta yhdeksään tapahtumaa vuodessa. Jäsen voi siispä poimia parhaat päältä noin 70 tapahtumasta ympäri maan.

Ruokarauha säilyy
Paistinkääntäjille syöminen on nautinto, joten ruokarauhan pitää olla turvattu. Juhlissa puheet pidetään joko ennen tai jälkeen aterian, ei koskaan ruokailun aikana.
Jokaisen on saatava maistaa viiniään milloin itse haluaa. Skoolaaminen ei kuulu hyviin ruokailutapoihin. Aterian aikana ei myöskään räplätä kännykkää, tupakoida tai kuunnella tanssimusiikkia.
Järjestö jakaa kunniakilpiä ravintoloille, jotka täyttävät tiukat kriteerit. Tällä hetkellä Suomessa on alle sata kilpiravintolaa.
Moni niistä hyödyntää Suomen huippulaatuisia raaka-aineita, kuten marjoja, sieniä, kalaa ja riistaa.
Sekä Hornborg–Ojala että Arvonen ylistävät kuorossa maakuntien ravintoloita. Heidän mielestään on harmi, että ravintolakriitikot harvoin kulkevat Helsinkiä pohjoisempaan.

Ravintolat ahdingossa
Arvonen toivoo, että päättäjät pitävät mielessään ravintola-alan aseman työllistäjänä. Matkailusta ja ravintoloista kertyy liki kolmen prosentin osuus bruttokansantuotteesta. Alan vahvistumista pitäisi edesauttaa, eikä jarruttaa tiukalla sääntelyllä ja haitallisilla veropäätöksillä.
Esimerkkinä epäsuotuisasta kehityksestä Arvonen mainitsee, että nykyään enää kymmenes kaikesta alkoholista juodaan ravintoloissa. Paistinkääntäjillä riittää siis työnsarkaa.

KATJA LAMMINEN / Maaseudun tulevaisuus 5.12.2014